Myytinmurtaja-blogi on tiivistänyt viimeisen puolen aikana havaintoja, jotka liittyvät tietojohtamiseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmiin.

Nyt myytinmurtajamme jäävät tauolle.

Syy on yksinkertainen. Cerionia ja sen asiantuntijoita kuormittaa tuttu kasvavan yrityksen ongelma. Hommia on niin paljon, että viikonloputkin on jo otettu käyttöön.

Hyvien artikkeleiden kirjoittaminen vaatii huolellista perehtymistä – eli aikaa. Nykyinen tahti eli juttu viikossa on ollut liian harva tahti ajankohtaisblogille, jonka tehtävänä on herättää innokasta keskustelua. Viikkokin on lukijoille liian pitkä aika odottaa.

Päätös on vaikea, varsinkin kun blogin kävijämäärät ovat kasvaneet reipasta vauhtia.

Terveydenhuollon palveluihin ja järjestelmiin erikoistunut yksikkömme kasvaa nopeasti. Se tarkoittaa, että pian cerioniiteista löytyy uutta voimaa, joka ylläpitää tärkeää keskustelua suomalaisen terveydenhuollon tavoitteista ja kehitysmalleista.

Voit seurata sosiaali- ja terveydenhuollon palveluidemme uutisia osoitteessa soteohjaamo.fi.

Kiitos kaikille lukijoillemme!

Amerikkalaisen Caltech-yliopiston tohtorilla Peter Szolovitsilla oli idea. Hän järkeili jo 35 vuotta sitten, että sairaudet ja lääkkeet tunteva tietojärjestelmä olisi ylivoimainen lääkärin työkalu.

Asiantuntijat arvioivat 1970-luvulla, että tyypillinen lääkäri hallitsee (tai ainakin hänen pitäisi hallita) noin 2 miljoonaa lääketieteellistä yksityiskohtaa.

Lue koko kirjoitus »

Tim O’Reilly puhui lokakuussa 2010 San Franciscossa terveydenhuollon ammattilaisille Health 2.0 -konferenssissa.

O’Reilly käytti esimerkkeinä useita yrityksiä ja sovelluksia, joista terveydenhuollon järjestelmät voisivat ottaa mallia.

Lue koko kirjoitus »

Erikoissairaanhoidon osuus terveydenhuollon menoista kasvaa nopeasti. Parhaimmillaan tämä tarkoittaa, että meillä on ylellinen mahdollisuus saada kallista hoitoa harvinaisiin vaivoihin.

Potilaskohtainen hoitokustannus ei kerro kaikkea terveydenhuollon tehokkuudesta. Hyvä ja erikoinen hoito vain on usein kallista.

Lue koko kirjoitus »

Miljoonien päätös syntyy silmää räpäyttämättä. Seuraavalla rivillä budjettikeskustelu pysähtyy muutaman sadan euron investointiin.

Ilmiö on terveydenhuollon päätöksentekijälle tuttu. Tietojärjestelmät ja erikoissairaanhoito ovat kouluesimerkkejä nopeasti kasvavasta tai jo ennestään suuresta kulusta, joka vain on pakko maksaa, kun maksaminen on kerran aloitettu. Korvaavia säästöjä on etsittävä pienimmistäkin menoista, kun kunnan lompakossa ei enää asu muita kuin koiperhosia.

Lue koko kirjoitus »

Kongressi pohti Yhdysvalloissa 1990-luvun alussa, pitäisikö sotaveteraanien terveydenhuoltoon erikoistunut järjestelmä ajaa alas. Järjestelmä palvelee 5,4 miljoonaa amerikkalaista, eli suunnilleen Suomen väkilukua vastaavaa joukkoa.

Hoitoverkosto oli rappeutunut pahasti ja tilanne vaikutti kaikin puolin toivottomalta. Lokaa satoi niskaan joka suunnasta. Hoitotilastot olivat kuin huonosta kauhuelokuvasta. Potilaita katoili ja kuoli epämääräisissä olosuhteissa.

Lue koko kirjoitus »

Raporttiesi kallisarvoisetkin havainnot valuvat hukkaan, jos lukijat eivät hahmota nopeasti raportoinnin olennaisimpia asioita – trendejä ja poikkeamia.

Tilanne on hieman sama kuin lentokenttien turvatarkastuksissa tai mammografiassa. Jos silmien editse kulkee jatkuvasti potentiaalisia mutta vaikeasti havaittavia ongelmia, väsyy terävinkin silmäpari lopulta. Seurauksena seulasta alkaa päästä läpi todellisia ongelmia, jotka olisit havainnut selkeämmästä raportointikokonaisuudesta.

Ota käyttäjät mukaan raporttien kehitykseen. Käyttäjien kysymykset paljastavat nopeasti, oletko osannut tehdä raporteista lukukelpoisia ja onko raporttien tulokset helppo varmentaa.

Helppokäyttöisyyden lisäksi haasteenasi on organisaatiosi tavanomainen muutosvastarinta. Törmäät siihen sitä varmemmin, mitä enemmän uusia tehtäviä muutokseen liittyy.

Lue koko kirjoitus »

Tietojen syöttämistä ei rakasta kukaan. Vielä vähemmän saat kiitoksia, jos kuukausittainen raportointisi vaatii jatkuvaa leikkaamista, liimaamista ja tulosten tarkistelua.

Raportointi ei itsessään tuota muuta kuin havaintoja. Raportointiin käytetty työmäärä lisää tuottavuuttasi vain, jos se paljastaa entuudestaan tuntemattomia epäkohtia, kehityskohteita tai trendejä. Kaikki muu on hukkaan heitettyä aikaa.

Lue koko kirjoitus »

Täydennä koneellista raportointiasi satunnaisilla otannoilla. Tee vaikeita kysymyksiä ja hae niihin vastauksia perinteisten toimintamalliesi ulkopuolella.

Otannat ja kyselyt tarjoavat raportointiasi täydentävää ja mittareita tukevaa tietoa. Varmistut myös, että päädyt raporttiesi kanssa yhteneviin tuloksiin.

Jos taas saat kyselyssä merkittävästi raportoinnistasi poikkeavia tuloksia, voit kyseenalaistaa ja kehittää säännöllisiä raportteja tuottavan järjestelmäsi tuloksia.

Lue koko kirjoitus »

Osa mittareistasi elää vain hetken. Teet määräaikaista tutkimusta tai projektin, jonka ei ole tarkoituskaan jatkua pitkään.

Tarvitset välineet, jolla otat projektistasi kaiken irti silloin, kun projekti tuottaa jotakin. Sen jälkeen siirrä raportit koristamaan roskapöntön pohjaa, jotta ne eivät jää kuormittamaan raportointia turhaan ja aiheuttamaan hämminkiä olemassaolollaan sen jälkeen, kun niitä ei enää tarvita.

Lue koko kirjoitus »